Lapin leirikoulu 2007

Perinteikäs leirikoulu todella järjestettiin kuin järjestettiinkin tänä vuonna! Kaikki kysymykset suunnattiin kuin suunnattiinkin Villelle.

Iloinen suomalais-saksalainen rinkkaremmi lähti koulun pihalta kello kahdeksan hieman väsyneissä tunnelmissa. Miksei aurinkorasvaa muistettu? Miksi pakkaaminen alkoi kello kuusi aamulla? Tähän ei urhea reportterimme löytänyt vastausta. Varmaa kuitenkin on, ettei vastaus ole kovinkaan ilmeinen.

Kuitenkin, sunnuntain aamuisimmat, aurinkoisimmat sekä vielä iltaisimmatkin hetket istuttiin kuumassa bussissa syöden keksejä, puhallellen vuotavia niskatyynyjä sekä bongaten eläinlajeja verhon peittämistä ikkunoista (Tietenkään ei saa unohtaa mailmaa mullistavaa Kivi-sakset-paperi turnausta joka käänsi monen ihmisen matkan parempaan suuntaan -Robo). Suuressa suosiossa olivat lajit lehmä, puu sekä nainen. (Mikä on lehmä?)

Tästä rivistä alaspäin päivämäärät ovat mystisesti kadonneet ja kellonajat sekoittuneet. O-ou.

Vaiheköyhän ensimmäisen päivän (suurin löytö: Aito lappalainen! Poimittiin Mistälie -nimisestä tienvarresta! Kerrassaan mainio tyyppi! Palautettiin viikon päästä Mihinlie!) jälkeen olikin päivät täynnä mathemathiikkaa! Jonakin muistamattomana päivänä keräiltiin niljoja suolta ja piirrettiin rikkaruohoja samalta alueelta. Opimme, että rikkaruohokin voi olla kukka, ja että yleisnimitys "nilja" sisältääkin monia mielenkiintoisia rahkasammalia. Eivät kuulemma ole niljakkaitakaan, vain märkiä! Voitteko kuvitella! Tätä en todistamatta niele.

Toinen samanmoinen retki tehtiin toisena päivänä kalliolle. Voitteko uskoa, että vaivaiskoivut kasvavat molemmissa? Muurhaiset ovat sotaisempia kalliolla. Hyväksi todettu puolustus on rauhallisuus. Huonoksi todettu puolustus on pesän etsiminen puukkopommituksilla. Sammalilla ja jäkälillä on eroja geeniperimässä.

Päivänä numero x, jona Norja kukistui, näin lampaan.

Norjan reissu meni hassuissa tunnelmissa, koska vuoret olivat niin jännittävän muotoutuneita jääkauden ja mannerlaattojen sekä derivaattojen yhteistyönä, ja koska tienvarressa oli poroja ja lampaita sekä telkkä. Pieni ryhmä haaveilijamatemaatikkoja teki historiaa tanssimalla letkajenkkaa Jäämeren pohjassa (Ja Tromsön keskustassa!!!). Pistäkäätten paremmaksi. Korviin ei mene vettä, kun laittaa hiukset hyvin.

Joko allekirjoittanut, joka ei ole allekirjoittanut, jatkaa tätä epämääräistä tarinaa myöhemmin, kun jaksaa, tai joku muu jatkaa sitä, ehkä jäsentelee, ehkä selventää, ehkä kirjoittaa uudestaan. Ollos hyvä vain.

Korjaus edelliseen. Allekirjoittanut on nyt allekirjoittanut. Tai siis nyt. Eikun kohta.

- Kristo