Sivujen muokkaaminen vaatii nykyään kirjautumisen. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, luo sellaiset.

Ero sivun ”IMO” versioiden välillä

Primayk
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p
p (tuloslinkki)
 
(7 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Kansainväliset matematiikkaolympialaiset ovat merkittävimmät kansainväliset lukiotasoiset matematiikkakilpailut. Ne järjestettiin ensimmäinen kerran vuonna 1959. Suomi osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1965.
+
'''IMO''' eli ''International Mathematical Olympiad'' eli ''Kansainväliset matematiikkaolympialaiset'' on merkittävin kansainvälinen lukiotasoinen matematiikkakilpailu. Se järjestettiin ensimmäinen kerran vuonna 1959. Suomi osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1965.
  
 
IMO on yksilökilpailu, vaikka jokainen kilpailija on kotimaansa valitsemassa enintään kuusihenkisessä joukkueessa.
 
IMO on yksilökilpailu, vaikka jokainen kilpailija on kotimaansa valitsemassa enintään kuusihenkisessä joukkueessa.
  
Kilpailu kestää yleensä vähän yli viikon. Itse kilpailu pidetään kahtena peräkkäisenä päivänä, joina molempina on neljän ja puolen tunnin koetilanne. Molempina päivinä on ratkaistavana kolme tehtävää.
+
Tapahtuma kestää yleensä vähän yli viikon. Itse kilpailu pidetään kahtena peräkkäisenä päivänä, joina molempina on neljän ja puolen tunnin koetilanne. Molempina päivinä on ratkaistavana kolme tehtävää.
  
 
Kilpailuvastausten pisteytys, eli ns. koordinointi, pidetään kilpailupäivien jälkeen. Joukkueen johtajat kääntävät koordinaattoreille joukkueensa kilpailijoiden vastauksista osia ja selittävät mitä niissä tapahtuu. Kilpailupäivien jälkeen, ja siis myös koordinoinnin aikana, kilpailijoille on järjestetty ekskursioita järjestäjämaan merkittäviin (turisti)kohteisiin.
 
Kilpailuvastausten pisteytys, eli ns. koordinointi, pidetään kilpailupäivien jälkeen. Joukkueen johtajat kääntävät koordinaattoreille joukkueensa kilpailijoiden vastauksista osia ja selittävät mitä niissä tapahtuu. Kilpailupäivien jälkeen, ja siis myös koordinoinnin aikana, kilpailijoille on järjestetty ekskursioita järjestäjämaan merkittäviin (turisti)kohteisiin.
Rivi 10: Rivi 10:
  
 
* Enintään puolet kilpailijoista saa mitalin.
 
* Enintään puolet kilpailijoista saa mitalin.
* Mitalit jaetaan suhteessa 1:2:3; eli yleensä noin paras kahdestoistaosa kilpailijoista saa kultamitalin, seuraavaksi parhaat noin yhteen neljäsosaan kuuluvat saavat hopeamitalin, ja loput parhaaseen puolikkaaseen kuuluvat saavat pronssimitalin.
+
* Mitalit jaetaan (suurin piirtein) suhteessa <math>\frac{1}{12} : \frac{2}{12} : \frac{3}{12}</math> eli yleensä noin paras kahdestoistaosa kilpailijoista saa kultamitalin, seuraavaksi parhaat noin parhaaseen yhteen neljännekseen kuuluvat saavat hopeamitalin, ja loput parhaaseen puolikkaaseen kuuluvat saavat pronssimitalin.
* Kunniamaininna saa, jos on ratkaissut ainakin yhden tehtävän täysin oikein (eli seitsemän pisteen arvoisesti), muttei yllä mitaliin saakka.
+
* Kunniamaininnan saa, jos on ratkaissut ainakin yhden tehtävän täysin oikein (eli seitsemän pisteen arvoisesti), muttei yllä mitaliin saakka.
* Erikoispalkinto jaetaan erittäin omaperäisestä/elegantista/nerokkaasta ratkaisusta johonkin tehtävään. Tämä palkinto on nykyisin äärimmäisen harvinainen, sillä IMO-kilpailutehtäväehdotukset käydään moneen otteeseen tarkasti läpi ennen kilpailua.
+
* Erikoispalkinto jaetaan erittäin omaperäisestä/elegantista/nerokkaasta ratkaisusta johonkin tehtävään. Tätä palkintoa jaetaan nykyisin sangen harvoin.
  
Linkkejä:
+
Edellisten vuosien (ainakin neljän) aikana Helsingin Matematiikkalukiosta on ollut vuosittain kaksi kilpailijaa IMOssa. Tämän perinteen jatkuminen on luonnollisesti hyvin suotavaa...
  
Laaja kokonaisuus IMO-tietoa ja kokoelma kilpailutehtäviä: [http://www.imo.org.yu].
+
== Katso myös ==
  
Katso myös Suomen menneitä kilpailutuloksia: [http://www.imo.org.yu/index.php?options=gl|imotres&zemljarez=FIN&p=02mL13].
+
*[[Kilpailutuloksia#IMO|Maunulalaisten IMO-tuloksia]]
  
Kaikki IMO-tehtävät malliratkaisuineen vuoteen 2003 saakka löytyvät tältä sivulta: [http://www.kalva.demon.co.uk/imo.html].
+
== Linkkejä ==
 +
 
 +
*[http://www.imo.org.yu Laaja kokonaisuus IMO-tietoa ja kokoelma kilpailutehtäviä]
 +
 
 +
*[http://www.imo.org.yu/index.php?options=gl|imotres&zemljarez=FIN&p=02mL13 Suomen menneitä kilpailutuloksia]
 +
 
 +
*[http://www.kalva.demon.co.uk/imo.html Kaikki IMO-tehtävät malliratkaisuineen vuoteen 2003]
 +
 
 +
*[http://solmu.math.helsinki.fi/olympia/ Valmennuksen kotisivut]
 +
 
 +
[[Luokka:Kilpailut]]

Nykyinen versio 22. elokuuta 2015 kello 15.16

IMO eli International Mathematical Olympiad eli Kansainväliset matematiikkaolympialaiset on merkittävin kansainvälinen lukiotasoinen matematiikkakilpailu. Se järjestettiin ensimmäinen kerran vuonna 1959. Suomi osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1965.

IMO on yksilökilpailu, vaikka jokainen kilpailija on kotimaansa valitsemassa enintään kuusihenkisessä joukkueessa.

Tapahtuma kestää yleensä vähän yli viikon. Itse kilpailu pidetään kahtena peräkkäisenä päivänä, joina molempina on neljän ja puolen tunnin koetilanne. Molempina päivinä on ratkaistavana kolme tehtävää.

Kilpailuvastausten pisteytys, eli ns. koordinointi, pidetään kilpailupäivien jälkeen. Joukkueen johtajat kääntävät koordinaattoreille joukkueensa kilpailijoiden vastauksista osia ja selittävät mitä niissä tapahtuu. Kilpailupäivien jälkeen, ja siis myös koordinoinnin aikana, kilpailijoille on järjestetty ekskursioita järjestäjämaan merkittäviin (turisti)kohteisiin.

Ekskursiopäivien jälkeen on palkintojenjako. IMO-palkintoja on viidenlaisia: kultamitaleita, hopeamitaleita, pronssimitaleita, kunniamainintoja, sekä äärimmäisen harvinaisia erikoispalkintoja. Säännöt palkintojen jakamiselle ovat seuraavat:

  • Enintään puolet kilpailijoista saa mitalin.
  • Mitalit jaetaan (suurin piirtein) suhteessa $ \frac{1}{12} : \frac{2}{12} : \frac{3}{12} $ eli yleensä noin paras kahdestoistaosa kilpailijoista saa kultamitalin, seuraavaksi parhaat noin parhaaseen yhteen neljännekseen kuuluvat saavat hopeamitalin, ja loput parhaaseen puolikkaaseen kuuluvat saavat pronssimitalin.
  • Kunniamaininnan saa, jos on ratkaissut ainakin yhden tehtävän täysin oikein (eli seitsemän pisteen arvoisesti), muttei yllä mitaliin saakka.
  • Erikoispalkinto jaetaan erittäin omaperäisestä/elegantista/nerokkaasta ratkaisusta johonkin tehtävään. Tätä palkintoa jaetaan nykyisin sangen harvoin.

Edellisten vuosien (ainakin neljän) aikana Helsingin Matematiikkalukiosta on ollut vuosittain kaksi kilpailijaa IMOssa. Tämän perinteen jatkuminen on luonnollisesti hyvin suotavaa...

Katso myös

Linkkejä