Sivujen muokkaaminen vaatii nykyään kirjautumisen. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, luo sellaiset.

Ero sivun ”Diplomacy 14.9.2008” versioiden välillä

Primayk
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Turkin näkökulmat)
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 40: Rivi 40:
 
Saksa: Kävikö tässä siis niin, että itä ja länsi pelkäsivät kumpikin toisen kolmiliittoa ja ennustukset toteuttivat itsensä? Hupaisaa. Saksan näkökulmasta kolmiliiton pelkääminen oli kyllä aika luontevaa, menihän Munich jo ensimmäisenä syksynä (!). Idän uhka ja Englannin ja Ranskan pakkosopu olivat välttämättömät, jotta sekä Englannille että Ranskalle jäisi intressi pitää Saksa hengissä.
 
Saksa: Kävikö tässä siis niin, että itä ja länsi pelkäsivät kumpikin toisen kolmiliittoa ja ennustukset toteuttivat itsensä? Hupaisaa. Saksan näkökulmasta kolmiliiton pelkääminen oli kyllä aika luontevaa, menihän Munich jo ensimmäisenä syksynä (!). Idän uhka ja Englannin ja Ranskan pakkosopu olivat välttämättömät, jotta sekä Englannille että Ranskalle jäisi intressi pitää Saksa hengissä.
  
−
Turkki: Vaikeuksia idän kolmiliitolle (joka toimi kuin toimikin) tuotti epätarkan pelin lisäksi myös se fakta, että Italiasta ei oikein saatu varmuutta, että onko se nyt meidän puolella vai ei. Luottamus idän valtioiden välillä oli kuitenkin suurta, minkä takia pärjäsimme ajoittain neljää muuta vastaan melkoisen hyvin. Yllättävää tässä oli Saksan joustavuus: vaikka Munich vaihtoi nopeasti omistajaa ja Keski-Euroopassa oli tunkua, niin silti sieltä vaan noustiin ja käytiin lähellä sooloa. Tai ehkä Ville vain pelasi niin hyvin :)
+
Turkki: Vaikeuksia idän kolmiliitolle (joka toimi kuin toimikin) tuotti epätarkan pelin lisäksi myös se fakta, että Italiasta ei oikein saatu varmuutta, että onko se nyt meidän puolella vai ei. Luottamus idän valtioiden välillä oli kuitenkin suurta, minkä takia pärjäsimme ajoittain neljää muuta vastaan melkoisen hyvin. Yllättävää tässä oli Saksan joustavuus: vaikka Munich vaihtoi nopeasti omistajaa ja Keski-Euroopassa oli tunkua, niin silti sieltä vaan noustiin ja käytiin lähellä sooloa. Tai ehkä Ville vain pelasi niin hyvin :)   '''['''Olin täysin Englannin ja Ranskan armoilla, seliviytymiseni oli heidän valintojensa varassa. Soloyrityksen mahdollisti Englannnin ja Ranskan keskenäinen sota ja Ranskan lepsu puolustus. -[[Ville Tilvis|Ville]] ''']'''
 +
 
 +
[[Riku Koivunen|Itävalta-Unkari]]: Samaa mieltä [[Alexey Sofiev|Venäjän]] ja [[Arne Kiaupa|Turkin]] kanssa. Yhteinen pelko lännen suurvalloista oli erittäin suuri, minkä vuoksi oli helppo solmia liitto. Lännen valtiot olivat kuitenkin liitossa selvästi vahvempia, erityisesti tavalliseen [[Diplomacy|Diplomacyyn]] verrattuna, joten idän valtioilta oli kenties loppujen lopuksi ollut fiksumpaa pelata alussa vähemmän agressiivisesti [[Ville Tilvis|Saksaa]] vastaan, jolloin länsivallat olisivat varmasti jo aiemmin kääntyneet toisiaan vastaan. [[Juho Pakarinen|Englanti]] tuskin olisi jäänyt seisomaan, kun [[Ville Tilvis|Saksa]] olisi jo ensimmäisen vuoden talvena päässyt 8 keskukseen! Itävaltioita olisi helpottanut, jos [[Pinja Pyykkönen|Italia]] olisi ollut heidän kanssaan liitossa, eivätkä he ymmärtäneet, miksei Italia liittoutunut heidän kanssaan, vaan antoi Ranskan syödä itsensä, mutta 4 hengen liittokaan ei olisi tässä ollut tarpeeksi, sillä Englanti-Saksa-Ranska liitto on tässä versiossa kuolettava.
 +
 
 +
Saksa: Vielä kolmiliitosta: Mielestäni läntinen kolmiliitto ei voi olla kovin kestävä, jos idässä soditaan myös. Englanti jää sietämättömällä tavalla Ranskan ja Saksan selustaan. Italian epäröintiä ymmärrän sikäli, että sekä Turkki että Ranska ovat luonnollisia vihollisia, jotka molemmat jäisivät ikävästi selustaan.
  
 
== Tilastot ==
 
== Tilastot ==
Rivi 70: Rivi 74:
 
| 3||5 || 6 || 6 || 6 || 8 || 7 || 8
 
| 3||5 || 6 || 6 || 6 || 8 || 7 || 8
 
|}
 
|}
 +
 +
[[Luokka:Diplomacy]]

Nykyinen versio 1. lokakuuta 2014 kello 20.08

Peli pelattiin Villellä klo 10 - 20.

Pelissä kokeiltiin ensimmäisen kerran suosittua varianttia "1900". Katso säännöt ja kartta: pieni tai iso.

Variantti sai osakseen kiitosta ja sitä pelattaneen myöhemminkin.

Pelaajat:


Kuvaus pelistä

Peli oli vivahteikas ja mukavan tasainen: ensimmäiset maat putosivat vasta kuuden pelatun vuoden jälkeen. Venäjä, Itävalta-Unkari ja Turkki muodostivat kolmiliiton ja aiheuttivat lännelle harmaita hiuksia heti alusta. Länsivallat olivat sopuisia yhteisen uhan edessä ja liittoumat väänsivät pitkään kättä. Saksa yritti lopussa sooloa, mutta huonolla menestyksellä. Kevällä '07 oli 18 keskusta hallussa, mutta niistä kaksi olisi tippunut syksyllä. Peli päättyi viiden hengen tasapeliin.

Tähän voisi laittaa pelin kulusta enemmänkin, vaikka kunkin pelaajan näkökulmasta. Laitan pari kuvaa, kunhan saan päätettyä, miten ne parhaiten laitan. Täytyy kai vain kopioida yksiköitä alkuperäisen kartan päälle, mikä on vähän kömpelöä. --Ville

Keskustelua

Venäjä: Älkää meidän kolmiliittoa heti syyttäkö sodan aloituksesta. Englanti, Saksa ja Ranska (Eli Pakarinen, Tilvis ja Yrjänäinen. Eikö ole pelottava yhdistelmä? :) ) olivat aikoneet pyyhkäistä meidät pois kartalta, joten liitto oli välttämättömyys, muttei se riittänyt meidän epätarkkaan pelaamisen takia.

Englanti: Lännessä olisi varmasti vuodatettu kyllä verta, jos Kansleri ei olisi tuonut julki epäilyksiään idän kolmiliitosta. Nyt esim. Ranskan suolestamiseen ei oikein jäänyt aikaa.

Saksa: Kävikö tässä siis niin, että itä ja länsi pelkäsivät kumpikin toisen kolmiliittoa ja ennustukset toteuttivat itsensä? Hupaisaa. Saksan näkökulmasta kolmiliiton pelkääminen oli kyllä aika luontevaa, menihän Munich jo ensimmäisenä syksynä (!). Idän uhka ja Englannin ja Ranskan pakkosopu olivat välttämättömät, jotta sekä Englannille että Ranskalle jäisi intressi pitää Saksa hengissä.

Turkki: Vaikeuksia idän kolmiliitolle (joka toimi kuin toimikin) tuotti epätarkan pelin lisäksi myös se fakta, että Italiasta ei oikein saatu varmuutta, että onko se nyt meidän puolella vai ei. Luottamus idän valtioiden välillä oli kuitenkin suurta, minkä takia pärjäsimme ajoittain neljää muuta vastaan melkoisen hyvin. Yllättävää tässä oli Saksan joustavuus: vaikka Munich vaihtoi nopeasti omistajaa ja Keski-Euroopassa oli tunkua, niin silti sieltä vaan noustiin ja käytiin lähellä sooloa. Tai ehkä Ville vain pelasi niin hyvin :) [Olin täysin Englannin ja Ranskan armoilla, seliviytymiseni oli heidän valintojensa varassa. Soloyrityksen mahdollisti Englannnin ja Ranskan keskenäinen sota ja Ranskan lepsu puolustus. -Ville ]

Itävalta-Unkari: Samaa mieltä Venäjän ja Turkin kanssa. Yhteinen pelko lännen suurvalloista oli erittäin suuri, minkä vuoksi oli helppo solmia liitto. Lännen valtiot olivat kuitenkin liitossa selvästi vahvempia, erityisesti tavalliseen Diplomacyyn verrattuna, joten idän valtioilta oli kenties loppujen lopuksi ollut fiksumpaa pelata alussa vähemmän agressiivisesti Saksaa vastaan, jolloin länsivallat olisivat varmasti jo aiemmin kääntyneet toisiaan vastaan. Englanti tuskin olisi jäänyt seisomaan, kun Saksa olisi jo ensimmäisen vuoden talvena päässyt 8 keskukseen! Itävaltioita olisi helpottanut, jos Italia olisi ollut heidän kanssaan liitossa, eivätkä he ymmärtäneet, miksei Italia liittoutunut heidän kanssaan, vaan antoi Ranskan syödä itsensä, mutta 4 hengen liittokaan ei olisi tässä ollut tarpeeksi, sillä Englanti-Saksa-Ranska liitto on tässä versiossa kuolettava.

Saksa: Vielä kolmiliitosta: Mielestäni läntinen kolmiliitto ei voi olla kovin kestävä, jos idässä soditaan myös. Englanti jää sietämättömällä tavalla Ranskan ja Saksan selustaan. Italian epäröintiä ymmärrän sikäli, että sekä Turkki että Ranska ovat luonnollisia vihollisia, jotka molemmat jäisivät ikävästi selustaan.

Tilastot

Keskukset

99 00 01 02 03 04 05 06
Englanti 4 7 7 7 7 5 5 4
Ranska 4 6 6 7 9 8 9 7
Saksa 4 6 6 7 8 10 13 15
Venäjä 4 5 4 3 3 3 0 -
Itävalta-Unkari 3 5 5 5 5 4 5 5
Italia 3 4 4 4 1 1 0 -
Turkki 3 5 6 6 6 8 7 8
Haettu osoitteesta https://primayk.mayk.fi/w/index.php?title=Diplomacy_14.9.2008&oldid=8098