Sivujen muokkaaminen vaatii nykyään kirjautumisen. Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia, luo sellaiset.
Diplomacy 17.9. 2006
Peli pelatiin Villen luona klo 12-22.
Pelaajat:
- Englanti: Mika Urtela
- Ranska: Ville Tilvis
- Saksa: Miika Nikula
- Venäjä: Atte Uronen (pelasi ensimmäistä kertaa)
- Itävalta-Unkari: Annika Piiroinen (pelasi ensimmäistä kertaa)
- Italia: Sanna Naapuri (pelasi ensimmäistä kertaa)
- Turkki: Juho Pakarinen
Sisällysluettelo
Kuvaus pelistä
Tähän sen voisi laittaa jokainen omin sanoin. Voisi jakaa vaikkapa osiin: alkupeli (vuodet 01-02), keskipeli (03-07 ?) ja loppupeli.
Itävalta-Unkarin kasvava epätoivo
Turvallisen liittolaisen Ranskan kannustamana I-U ryhtyi yhteistyöhön heikon Italian kanssa, joka tärisi tuskissaan ja huokaili juggernauttia. Turkki yritti kovasti saada sekä I-U:ta että Venäjää puolelleen - tuloksetta. Oivien diplomaatinkykyjensä ansiosta I-U onnistui puhumaan Venäjän Italian kanssa kohti Turkkia, joka näytti vuoden -02 paikkeilla kiitettävän heikolta.
Ennustettavien alueenjakokiistojen ja yleisen epäluottamuksen takia ennen Turkin täydellistä tuhoutumista tapahtui selkäänpuukottaminen I-U <-> Italia, joka antoi tarkoituksetta Turkille helppoa hengitystilaa. I-U järkyttyi syvästi Italian hyökkäyksestä, vaikka oli sodan alusta asti hautonut vastaavanlaista toimenpidettä Italiaa vastaan.
Keskipelissä Italia ja Venäjä olivat perin heikoilla, joten I-U keskittyi puolustautumaan epäilyttävää Turkkia vastaan. Turkki ei ollut ainoa epäilyttävä. Italian puukon pelästyttämänä I-U pitäytyi liittoutumasta kenenkään kanssa ja menetti tärkeitä alueita Turkin lähirannikolla. I-U teoretisoi ihan joka puolella mitä kieroimpia salaliittoja, joita ei koskaan tapahtunut.
Turkki voimistui voimistumistaan. I-U:lta meni joku ohi, ja se tyytyi poukkoilemaan edestakaisin välillä Saksa - rannikko Saksan tuimien ("Mitä ihmettä sä oikein luulet tekeväsi!") ja Turkin epämääräisten ("Jaa, jaa. No älä sä ainakaan tänne tuu") käskyjen ajamana. Yksittäisiä selkeitä taktisia verheitä I-U teki ainakin yhden rakentaessaan armeijan sijasta laivaston, jolla ei seuraavana vuonna tehnyt mitään ja jonka päätyi lopulta tuhoamaan.
Kun Turkki pääsi Venäjälle (siten uhkaamaan I-U:ta useammalta suunnalta), I-U:lla alkoi olla kusi sukassa. (Nyt molemmissa.) Keskipelin loppupuolella I-U:n neuvottelut rajoittuivat silmien räpsyttelemiseen Englannille, jolta ei tietenkään heltynyt tukea. Rankan ystävällismieliset neuvot puolustuksen suhteen olivat loppujen lopuksi hyödyttömiä - olihan tilanne jo menetetty. Liitto yhteen armeijaan kutistuneen Venäjän kanssa oli tosi voimakas. Loppupelissä I-U tyytyi lähinnä hämmentämään tilannetta. Tarkoituksellisen itsevarmat puheet oman puolustuksen vahvuudesta vaihtuivat hiljaiseen uikutukseen ja emmätiiään.
Joitakin vuosia myöhemmin, esimmäisten lentokoneiden valmistuttua, entiset itävalta-unkarilaiset muuttivat joukolla Suomeen ja perustivat mustaa makkaraa valmistavan tehtaan. Punainen ydinkärki katosi mystisesti.
Saksalaisen näkemys
Peli alkoi lupaavasti. Tehokkaasti toimiva, joskin hiukan epävarma liitto Englannin kanssa löi Ranskan polvilleen parin ensimmäisen vuoden aikana. Pohjolassa Venäjä epäonnistui puolustamaan itseään Englannin pientä joukkiota vastaan, ja idässä Italian, Itävallan ja Venäjän päättäväinen liittouma soti Turkkia vastaan pysyen erossa lännen asioista.
Turkin täydellinen tuhoutuminen olisi tuskin ollut yhdenkään läntisen valtion etujen mukaista - ainakin Saksa halusi pitää Itävallan ja Italian kiinni etelässä vielä Ranskan valloittamisen ajan - joten Italian ja Itävallan välille yritettiin kylvää epäluottamusta. Tämä toimi tai sitten ei. Joka tapauksessa Turkin tuho estyi eivätkä sulttaanin armeijat enää jatkossa joutuneet perääntymään, joskin niiden eteneminen oli aluksi hidasta.
Viime hetkellä ennen Ranskan kaatumista houkutus kävi Englannille liian suureksi, ja Saksa menetti liittolaisensa. Ranskan viimeiset keskukset Espanjassa olisivat tarjonneet Englannille pääsyn Välimerelle, ja vaikka Saksa olisikin saanut huomattavan vahvan aseman mantereella ja idässä, oli keisari pelin aikana ja edelleen sitä mieltä, että Englannin ratkaisu vei soolovoiton mahdollisuuden kaikilta ehkä Turkkia lukuunottamatta. Idässä Venäjä oli käytännössä tuhottu Englannin ja Turkin toimesta ja etelässä Turkki eteni tasaisesti mutta varmasti Italian ja Itävällan kuluttaessa resursseja toisiaan vastaan.
Englannin puukosta huolimatta Saksa piti armeijansa ennemmin Ranskassa kuin kotimaata puolustamassa - tämä oli viimeinen yritys estää tasapeliaseman syntyminen, Englannin pohjoinen voima kun tarkoitti käytännössä sitä, että Saksa ei yhtaikaa Englannin ja Turkin kanssa selviäisi. Ranskan ja Englannin yhteistoiminta yhdessä idästä pakenevan venäläisen ja Itävallan täysin käsittämättömän (tämä olisi pitänyt ymmärtää Ranskan masinoimaksi) häirintätoiminnan kanssa vei Saksalta viimeisenkin mahdollisuuden selvitä itsenäisenä. Epävarmuus Ranskan ja Englannin välillä tosin mahdollisti optimismin ja pitkän sinnittelyn, mutta keskusvaltojen kohtalona oli musertua tasaisesti etenevän Turkin ja läntisten valtioiden väliin.
Tilastot
Keskukset
00 | 01 | 02 | 03 | 04 | 05 | 06 | 07 | 08 | 09 | 10 | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Englanti | 3 | 4 | 5 | 7 | 8 | 6 | 7 | 8 | 9 | 11 | 11 |
Ranska | 3 | 5 | 4 | 3 | 3 | 5 | 5 | 5 | 6 | 6 | 6 |
Saksa | 3 | 6 | 7 | 7 | 6 | 6 | 5 | 4 | 3 | 2 | 0 |
Venäjä | 4 | 5 | 4 | 4 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 |
Italia | 3 | 4 | 5 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 0 | |
Itävalta-Unkari | 3 | 4 | 5 | 5 | 6 | 6 | 5 | 4 | 4 | 1 | 0 |
Turkki | 3 | 4 | 3 | 4 | 6 | 8 | 8 | 9 | 10 | 13 | 17 |
Lopputilanne
Tässä tilanne, johon peli olisi päättynyt, jos sitä olisi pelattu vielä muutama vuoro. Englannin ja Ranskan pattilinja on murtamaton, ja Turkki jää 17 keskukseen.